Heli, Soili ja Taina

19.5.2010

Heli Ryynänen (vas.)

Elokuussa 2007 uskalsin ystäväni houkuttelemana lähteä hänen kanssa ensimmäisen kerran Fiilikseen. Jännittynein mielin tulin ensimmäiselle tunnille, joka muuten oli Nitan vetämä pumppi.  Kahden lapsen äitinä oli liikuntaharrastus jäänyt monen vuoden ajalta aika ”köyhäksi”, joten aika ”pihalla” olin ensimmäisillä(kin) tunneilla.  Fiilishän vei heti mennessään. Saman vuoden lokakuussa liityin jo vipiksi. Lempitunteja oli alussa pumppi, keppijumppa ja step-helppo. Nyt vajaan kolmen vuoden jälkeen olen jäänyt koukkuun bodycombattiin.  Edelleen käyn mm. pumpissa, step-helpossa ja nyt olen uskaltautunut spinning circuit – tunnille, joka on bodycombatin lisäksi lempituntejani.  

Fiilis on paikka, jossa arjen kiireet ja murheetkin unohtuvat. Sinne voi tulla omana itsenään, ei tarvitse miettiä miltä näyttää. Fiiliksen tuntitarjonta on minun mielestäni monipuolista. Fiiliksen kautta olen saanut tutustua ihaniin uusiin ihmisiin. Ohjaajat ovat huippuja ja heidän ammattitaitoonsa voi luottaa. Rento ilmapiiri on mielestäni tärkeää, että jumpalle viitsii tulla. Hyvillä mielin ja hikisenä saa aina jumpalta lähteä kotiin. Nykyään käyn noin 4 kertaa viikossa Fiiliksessä.  Enemmänkin haluaisin käydä, mutta työ ja kotityöt haittaavat mieluista harrastusta  :=). Voisin todeta, että olen riippuvainen Fiiliksestä sen on kotiväkikin todennut.

Soili Vilenius (kesk.)

Noin kolme ja puoli vuotta sitten tyttäreni sai raahattua tämän sohvaperunan ensimmäistä kertaa Fiiliksen pumppitunnille. Tunnin jälkeen oli lihakset viikon niin kipeät, että tuskin pääsin sängystä ylös. Mutta tytär sinnikkäästi toi minut uudelleen ja siitähän se fiilis sitten lähti.
Ennen Fiilistä liikunta rajoittui lähinnä lenkkeilyyn ja hyötyliikuntaan. Jo muutaman kuukauden kuluttua liityin Vippiläiseksi.

Olin myös jonkin aikaa Nitan treeniryhmässä josta sain hyviä ruoka-ja treenivinkkejä. Aluksi kävin lähinnä pumpissa ja keppijumppatunneilla mutta nopeasti valikoima laajeni. Nykyisin suosikkituntejani ovat bodycombat, pumppi, spinningbody ja HC. Treenaamassa käyn 2-4 kertaa viikossa riippuen miten työt sallivat. Fiiliksessä on ihan mahtavat ohjaajat jotka tsemppaavat ja opettavat. Vaikka päivä olisi ollut kuinka kurja tahansa niin Fiiliksestä lähteeaina hymyssä suin sekä totaalisesti itsensä treenanneena. Fiilis todella koukuttaa !

Taina Heinonen (oik.)

Nelivuotisneuvolassa lääkärisetä sanoi, että tytöllä on huono ryhti ja lättäjalat, viekää hänet balettikouluun. Siitä alkoi kohta 40 vuotisen kokemuksen kartuttaminen monenlaisista ohjatuista tunneista baletin jälkeen jazz-tanssista ja kaikista mahdollisista jumppamuodoista erilaisissa paikoissa ja voin jo sanoa eri aikakausilla. Lähtökohdat eivät siis olleet hyvät (ja balettikoulussa haukuttiin toivottomaksi tapaukseksi – ”eihän se pääse edes varpailleen” ja koulussa valittiin tokavikana luokan pesisjoukkueeseen). Kun sitten mieleisensä liikuntamuodot löytää, niin kyllä kenen hyvänsä aivot ja keho kehittyvät ja oppivat, kun vain harrastaa. Hyvällä loogisella ohjauksella vaikeatkin koreografiat oppii. Pääasia, että on hauskaa ja tulee hyvä olo.

Kyllä sisälläkin yksilönä ryhmässä voi harrastaa monenlaista monipuolista liikuntaa, sen olen oppinut Fiiliksessä. Fiiliksen löysin, kun entinen jumppapaikka paloi. Näinä viitenä VIP-vuotena (miinus vuosi Kuopiossa bulkkitunneilla) oma harjoittelu on monipuolistunut ja kunto kohentunut kaikilla osa-alueilla. UKK-instituutin liikuntapiirakkaa tulee syötyä Fiiliksessä monta kertaa viikossa keppijumpassa, aerobicissä, stepissä, tanssitunneilla, BodyCombatissa ja pumpissa. Pilatesta ei nyt ole ohjelmassa, eikä Balance ja jooga ole oikein suosikkeja, joten pientä vajetta jää liikuntapiirakan koristeista! Kaikilla tunneilla ohjaus on innostavaa ja iloista. Nökönukaa ei ole, jos nilkka ei ojennu eikä näytä fittness-pimulta. Täällä viihtyy ja pärjää toivottomatkin tapaukset!

Taina Heinonen
Vip-kortti voimassa vuoteen 2050!
Motto talvella: Ja mähän en hiihdä!
Motto kesällä: Ja mähän en juokse!